Linkkitagistamme "Rakkauden kuja" tuli tavallaan historiaa kun hilasimme fyysiset ulottuvuutemme Puutarhakadulle. Linkkien karkailua sekään ei estä. Sekaan myös uutisia.

Kootut pääsiäisen jälkeiset hauskat, hienot ja korkeintaan hillityn sopimattomat linkit:

• Nimien kirous.
• Tee-se-itse Hitler-video.
• Tautipallo (näitä löytyi myös Lontoon Science Museumista.)
• Sähkön lähteet kuvitettuna kodin sähkökytkimien yhteyteen.
• Nämä eläimet ovat pettyneitä sinuun.
• Instagram filters for Facebook.
• Caine's Arcade.
• Kiistattoman hieno muotiblogi: lekalooks.

Kootut huhti-toukokuun julkaisut

• Turun Silmälaser (tehty Jekyllillä, hyvin nopea, Google Page Speed 91) 
• Veritas eläkevakuutuksen vuosikertomus 2011 (myös Jekyll-toteutus, vielä nopeampi! GPS 96)
• Perintätoimisto Kontio (Drupalilla, GPS 83 - ei huono sekään)

Kootut hyötylinkit. Näitä voi siis klikkailla työajalla.

• Rautalankamalli on aloitteleva blogi käyttökokemuksen suunnittelusta.
• Informaatiomuotoilu käsittelee juuri sitä itseään.
• Instagram, nollasta miljardiin.
• Starbucks style guide.
• Meemikuvat sopimattomia (kun rivissä myös presidentti?)
• Kickstarterin listaykköshistoria.

Olen viimeisen vuoden ajan keskittynyt valamaan Aucorin perustuksia. Kun yritys alkoi kasvaa, tajusin että tarvitsisin lisämuskelia kasvua siivittämään. Siispä kävin imemässä tietoja & taitoja toimitusjohtajakurssilla ja HHJ-kurssilla (kiitokset Jussille ja Leeville vinkeistä!). Ja kuten aina, tieto lisää tuskaa.

Monen pienemmän kehityskohteen lisäksi selvisi, että yrityksessä olisi hyvä olla joku piiskaamassa ja sparraamassa toimitusjohtajaa. Normaalisti tätä roolia vetää yhtiökokouksen valitsema hallitus. Pienissä yrityksissä hallitus on kuitenkin usein yhden hengen tynkä, josta ei kasvun kannalta ole hirveästi iloa. Pieneen ja suhteellisen tuntemattomaan yritykseen voi olla myös hankala saada riittävän kokeneita henkilöitä hallitusvastuuseen. 

Advisory board on hallitusta vapaamuotoisempi elin, jonka jäsenillä ei ole varsinaista valtaa tai juridista vastuuta yrityksen toimista, joten siihen on helpompi shanghaijata päteviä osaajia. Hirvittävän kinuamisen, lahjomisen ja kiristämisen seurauksena sain Aucorin Advisory Boardiin haluamani vaikuttajat:

• Katleena Kortesuo (kouluttaja, konsultti ja tietokirjailija, Katleena Kortesuo Oy)
• Marjut Mutanen (senior consultant, User Experience, User Intelligence Finland)
• Tomi Numminen (CEO, Vivoxid Ltd)
• Henri Sora (teknologia- ja palvelujohtaja, Ambientia)
• Tuula von Zweygbergk (markkinointijohtaja, Auratum Kiinteistöt)

On mahtavaa saada teidät mukaan. Tervetuloa, ja Team Aucor kiittää!

P.S. Henri Sora on puhumassa Turku Agile Day:ssä 16.5.2012 klo 11.15–12.00. Be there!

Responsive design (termillä ei ole vielä vakiintunutta suomenkielistä vastinetta) on tällä hetkellä kuuminta hottia. Responsive designillä tarkoitetaan yksinkertaistettuna verkkopalvelutoteutusta, joka reagoi käyttäjän päätelaitteen selainruudun mittoihin. Sama sivunäkymä muotoillaan siis hieman erilaiseksi riippuen siitä, käytätkö sivua vaikka kännykällä tai pöytäkoneella. Tällaisia hopealuoteja on tarjoiltu erilaisissa muodoissa jo aikaisemminkin, joten suhtaudumme hypeen varovaisen myönteisesti.

Hyviä esimerkkejä responsive designista (muuta selainikkunan kokoa, niin huomaat miten se toimii käytännössä:

• Smashing magazine
• More Hazards
• Earth Hour
• Do Lectures
• Illy Issimo
• Foodsense
• Css-tricks.com

Aika harva asiakas on valmis maksamaan responsive designista, sillä se on kallista. Sen lisäksi on hyvä ymmärtää, että responsive design ei ole jotain sellaista, jonka voi vain liimata myöhemmin olemassa olevan verkkopalvelun "päälle," vaan responsive designin rajoitukset ja vaatimukset täytyy huomioida jo hyvin aikaisessa vaiheessa projektia.

Lisäkustannuksista huolimatta responsive design on hyvä tapa huomioida nykyhetken ja tulevaisuuden erilaiset päätelaitteet.

Tuleeko mieleen muita hyviä esimerkkejä onnistuneesta responsiivisestä suunnittelusta?

Viime perjantaina otettiin sitten kamat kantoon ja siirryttiin alivuokralaisiksi Grand Avocadon tiloihin. Uudessa toimitilassa on lisää samanhenkisiä ammattilaisia, enemmän tilaa ja ennen kaikkea, raikasta ilmaa & parkkitilaa asiakkaille. 

Muutos on aina virkistävää, ja tällainen muutos varsinkin. Olimme vanhoissa tiloissa vuodesta 2009 saakka, ja sinä aikana on tapahtunut paljon. Ihmisiä on tullut lisää, mahtavia töitä on tullut tehtyä, ja liiketoiminta on muuttunut ammatillisempaan ja organisoidumpaan suuntaan. Olen tällä hetkellä todella ylpeä siitä asenteesta ja osaamisesta, mitä Aucorissa on, ja tuskin maltan odottaa mitä kaikkea uutta kivaa on tiedossa. Tämä muutto oli pieni askel isossa kokonaiskuvassa, mutta sitäkin tärkeämpi.

Vanhat toimitilat jäävät taakse hieman haikeissakin tunnelmissa, mutta hapenpuutetta ei tule ikävä. :)

Itse muutto sujui yllättävän kivuttomasti, ja ainoa damage on tietääkseni yksi kadonnut iMacin virtakaapeli. Urakkaa helpotti huomattavasti kantoavuksi pestatut/huijatut/pakotetut vapaaehtoiset. Kiitos kaikille muuttoon osallistuneille, apunne ja panoksenne oli korvaamaton! 

Järjestämme tietenkin asiaankuuluvat tuparit, joten stay tuned!

Julkaisujärjestelmä ei aina ole avain onneen. Mikäli yksittäisiä sivuja on vähän, päivityksiä suhteellisen harvoin eikä budjettiakaan ole liiaksi, on perinteinen staattinen HTML-sivusto varsin käytännöllinen vaihtoehto. Julkaisujärjestelmän hinnalla hankkii mukavasti tuntihintaista päivitystyötä eikä tarvitse itse muistella “miten sitä julkaisujärjestelmää nyt taas käytettiinkään?”

Staattisilla sivuilla on lisäksi muutamia erinomaisia valttikortteja hihassaan verrattuina julkaisujärjestelmiin. Ensinnäkin ne ovat salamannopeita, sillä sivu on koostettu valmiiksi. Nopeus on moneltakin kantilta tarkasteltuna sivuston tärkeimpiä teknisiä ominaisuuksia. Tietoturvakin on kunnossa, ylläpito edullista eikä järjestelmään tule versiopäivityksiä parin kuukauden välein.

Kehittäjän näkökulmasta staattisissa sivuissa on kuitenkin muutamia ärsyttäviä piirteitä. Sivustoilla on monia osia, jotka toistuvat lähes muuttumattomina sivulta toiseen. Esimerkiksi ylä- ja alatunnisteet ja navigaatiot. Muutos tällaiseen osaan pitää tehdä tehdä jokaiselle sivulle erikseen. Copypastehärdellissä tekevälle sattuu helposti ja jotain unohtuu. Yleensä tässä kohtaa otetaankin avuksi lyhyet PHP-pätkät tai Server Side Includet. Molemmissa puolensa, mutta jälkimmäiset ovat turhan lukittuja ja PHP:n kanssa touhu karkaa helposti sen verran pidemmälle ettei voi enää puhua staattisista sivuista.

Timanttista apua arkeen

Kehittäjien arkea helpottamaan onkin pulpahdellut erilaisia apuvälineitä, sivustogeneraattoreita, jotka tekevät taikoja ja pullauttavat ulos koostetun sivuston valmiina pakettina. (Idea ei suinkaan ole uusi, julkaisujärjestelmissä ominaisuutta voisi kutsua erittäin tehokkaaksi välimuistiksi ;)

Viime aikoina jonkin sortin hypeä webbinörttien keskuudessa, osittain varmasti vahvojen GitHub-siteidensä vuoksi, on aiheuttanut Ruby-pohjainen Jekyll.

Rubya ei sivuston aikaansaamiseksi kuitenkaan tarvitse osata, sillä Jekyll käyttää teemakerroksessa Liquid-moottoria, joten syntaksi on tuttua Djangoa tai Railsia käyttäneille. Jekyll mahdollistaa sivupohjien periyttämisen, osioiden sisällyttämisen (include), sivusto- ja sivukohtaisten muuttujien käytön sekä suodattimet ja yksinkertaiset loogiset rakenteet (esim. ehto- ja toistolauseet).

Kun rakenne on ladottu kasaan, sivusto “käännetään” ja lopputuloksena syntynyt HTML-paketti voidaan nakata palvelimelle. Lisäksi versiohallinnan avulla homman voi GitHub Pages:n tapaan automatisoida.

Työkalu joka venyy ja taipuu

Meillä Aucorissa Jekyll on löytänyt paikkansa lähinnä sisäisenä työkaluna, sillä sivustojen hallitseminen on kovin teknistä. Monimutkaisemmissa HTML-taitoissa ja pienissä sivustoissa Jekyll kuitenkin vähentää ylläpidettävien näkymien määrä ja ennen kaikkea helpottaa muutosten tekemistä. Pelkän puhelinnumeron vaihtaminen yrityksen kahdenkymmenen sivun alatunnisteeseen on paljon mukavampaa yhdestä paikasta tehtynä.

Jekyll on yllättäen varsin blogivetoinen ja “tavallisten” sivujen käsittely on hieman taka-alalla. Tässä kohtaa peliin astuu kuitenkin Jekyllin helppo laajennettavuus: Mikäli Ruby sujuu, on lisäosien kirjoitus varsin helppoa. Aktiivinen yhteisö tarjoaa lisäosia ja vinkkejä muille, joten mekin ojensimme auttavan kätemme ja perustimme julkisen tukikohdan kehittämillemme lisäosille.

Esimerkkeinä Jekyll-toteutuksistamme mainittakoon Turku Agile Day 2012 -sivusto, Turun Silmälaserin sivustouudistus sekä Veritas eläkevakuutuksen sähköinen vuosikertomus 2011.

Kokeilimme puoli vuotta Aucorissa projektinhallintajärjestelmä Severaa. Kaunis ajatus oli, että saisimme niputettua useamman työkalun näppärästi yhden kirjautumisen alle, ja tästä tulisi sitten yritykselle aika- ja rahasäästöjä. Severa näytti – ainakin paperilla – lunastavan hyvin lupauksensa. Totuus kuitenkin kenki ikävästi kasseille.

Ensin hyvät:

• Severa integroituu (oletettavasti, emme kokeilleet suolaisen API-hinnan vuoksi) kotimaisiin maksujärjestelmiin.
• Laskuihin tulee automaattisesti kotimaiset viitenumerot.
• CRM, tuntikirjaus, laskutus, matkalaskut ja projektinhallinta samassa paketissa. 

Sitten huonot:

• Hidas.
• Monimutkainen.
• API maksaa. Itse asiassa, kaikki maksaa.
• Lisäosien testaus trial-versiossa lipsahtaa liian helposti tilauksen puolelle.
• Surkea ja työtä jarruttava käyttöliittymä. 
• Ei iPhone-softaa. Mobiilikäytöstä ei tietoakaan.

Puolen vuoden Severa-käytön aikana minusta on tuntunut, että oman yritykseni tuotannon kokonaiskuvan seuraaminen on muuttunut hankalammaksi. Tämä aiheutuu luultavasti siitä, että projektien yleisnäkymää on hankala saada, tai se vaatii todella paljon aikaa ja kliksuttelua. Suurin osa projektin tiedoista makaa ihmisten korvien välissä ja postilaatikoissa, ja koska tiedon tallentaminen on hidasta ja ei-intuitiivista, tieto ei kulje.

Työhön liittyvät hallinnolliset asiat (projektitietojen säilytys, jakaminen, tuntien kirjaus, laskujen lähettely, ihmisten tietojen kirjaus CRM:ään) ovat aivan tarpeeksi puuduttavia toimenpiteitä jo muutenkin, joten sen päälle ei todellakaan kaipaa vielä lisäksi omaa ankeuskerrostaan. Työkalujen tulisi olla mahdollisimman läpinäkyviä, huomaamattomia ja intuitiivisia, jotta niiden käytöstä ei tule itsetarkoituksellista metatyötä. Eräs käyttäjistä totesikin osuvasti, että "Severa loi tarpeen projektipäällikölle, koska työkalu vie niin paljon aikaa itse työltä". Niinpä.

Mistä pääsemmekin hieman filosofisemmalle tasolle. Kannattaako valita työkalu, joka on välttävä kaikissa tarpeissa, vai monta erillistä työkalua, jotka ovat todella hyviä siinä mihin ne on tarkoitettu?

Nyt kun olemme kokeilleet molempia polkuja, olen täysin vakuuttunut siitä, että vain välttävästi toimivien työkalujen käyttämisestä ei ole mitään muuta kuin haittaa. Väärien ja vaikeiden työkalujen käytöllä kommunikointi vaikeutuu, työmotivaatio heikkenee ja kallisarvoista aikaa sulaa aivan väärien asioiden kanssa nysväämiseen.

Nopeat syövät hitaat

The Plex -kirjassa kerrotaan hyvin siitä, miten tärkeänä Google pitää latenssia (tai tarkemmin, mahdollisimman pieni latenssi on aina parempi). Nopeus tulee heidän prioriteeteissään aina ensimmäisenä tuotteita suunniteltaessa. Myös Basecampin suunnittelusta vastaava 37signals noudattaa nähdäkseni samaa periaatetta, ja se kyllä näkyy Basecampissä käytön nopeudessa. Kuvaavaa on, että kotimainen Severa on arkikäytössä selkeästi hitaampi verrattuna rapakon toiselta puolelta valuviin Basecampin bitteihin. 

Kellotin huvikseni yleisimpiin tehtäviin kuluvaa aikaa, ja Basecamp pieksää Severan kirkkaasti kertoimella 2. Esimerkiksi taskin (Severassa aktiviteetti ja Basecampissa Todo-item) lisäämiseen menee Severassa keskimäärin 8,27 sekuntia minimisisällöllä, kun taas Basecampissa vastaavaan menee aikaa keskimäärin 2,37 sekuntia. Jos taas tosimaailmasta hakee projektin johon liitetään 2 ulkopuolista ihmistä ja 40 taskia, vie se Severalta 3x enemmän aikaa kuin Basecampilta. Aika tylyä.

Erityismaininnan Severa saa alvien pyöristyksestä. Jostain kumman syystä Severassa alveja ei pyöristetä laskun loppusummassa, vaan 2 desimaalin jälkeiset luvut leikataan. Tämä tarkoittaa sitä, että 23 % verokannalla esimerkiksi 1 187,50 euron laskusta Severa laskee alviksi 273,12 euroa eikä 273,13 euroa (tarkka alvin osuus olisi siis 273,125 euroa). Näkisin nuokin sentit mieluummin firmani tilillä.

Kiva että tuli kokeiltua, mutta siirryimme takaisin Basecamp/Highrise/Harvest –yhdistelmään, höystettynä Confluencella (Wiki). Ollapa pari satatonnista ylimääräistä, niin tehtäis itse parempi. 

On se aika vuodesta kun heikot munavitsit kaivetaan esiin ja niitä sitten huudellaan ympäri kaverimedioita. Kaikille syyllisille munamiestä pakkotoistolla tunti. Syyttömille sen sijaan viisi mahtavaa linkkiä linkinhautomoltamme.

• Graafikoille kertaukseksi: Gradients, motherfucker!
• Päästiin Vierityspalkkiin, satasella! Kommentteja varten popcorneja.
• Mykistävän hieno käyttöliittymädemo. Tuosta on melkein pakko pölliä jotain ajatusta tuleviin projekteihin... Lisäksi toisessa samasta lähteestä löytyneessä linkissä määritellään miltä hyvän napin pitää näyttää ja miten sen kuuluu toimia: siten että sitä tekee mieli painaa :)
• Tämä on kuulemma hyvä yhteenveto sähköpostisuorista, mutta ihan älyttömän pitkä. Onko kukaan lukenut?
• Internet Explorer -kamppiksessa on mahtavia infograafeja, huomatkaa esim. lintuviestinnän uusi nousu.
• Bonuslinkkinä vinkki Android-käyttäjille: Instagram on saapunut luoksenne, ladattavissa näköjään nykyään nimellä Google Play tunnettavasta palvelusta. Hetki siinä meni, sillä muistelen huhuja Android-versiosta olleen jo syksyllä 2010.

Hyvää pääsiäislomaa kaikille, mämmistä huolimatta!

No eiköhän vedetä nimet paperiin, totesin hetken tilannetta arvottuani. Määriteltiin työajaksi 9-15, palkaksi nolla, vapaa ruokailu omin eväin meillä tai lähikulmien ravintoloissa ja see you in monday! Nuori mies poistui ja itse laitoin intraan hahmotelman työtehtävälistasta. Tarkalleenhan kyseessä oli TET-harjoittelu eli työelämään tutustuminen, joten siltä pohjalta yritin pohtia mitä kaikkea tästä alasta ja toimiston puuhista ehtisi ja pystyisi valottamaan viikossa.

Maanantai koitti ja ensimmäisestä tehtävästä ropsahti täydet pisteet: Nico ilmaantui paikalle ajoissa, jopa muutaman minuutin etuajassa. Tästä kyllä voisi jossain tilanteessa sakottaakin, mutta nyt ei haitannut - aikaistelu jopa toistui useampana aamuna! Aamukahvien yhteydessä viriteltiin työasemaa kuntoon ja selviteltiin mitä herra osaisi tehdä. Seuraava positiivinen yllätys oli, että kynä pysyi kädessä ja piirtäminen kiinnosti. Niinpä lähdettiin liikkeelle vähän epätavallisemmasta työskentelystä, robottien ja avaruusaluksien piirtelystä. Kuvassa yksi tuotoksista ja itse aiheesta lisää myöhemmin...

Muita viikon aikana suoritettuja tehtäviä:

• Käyntikorttien järjestäminen
• Syväyshommia (Photoshop & Pixelmator)
• Kerning gamen perusteet  & värisilmän kalibrointi
• Kahvinkeittoa, tiskaamista, pulloja Siwaan. (riist.huom.: kaikki muutkin tekevät näitä)
• Pizzan & lihapiirakan lämmitys ja syönti (Aucorin ydinosaamista!)
• Dokumenttipohjan suunnittelua valmiin logon & valokuvien pohjalta
• Tiedonongintaa annetusta aiheesta Facebookista ja googlaillen
• Sisäisten töiden & referenssien kerääminen ja niistä lyhyet tiivistelmät englanniksi

10 asiaa mitä olen oppinut (Nicon omin sanoin):

1. Raportin tekeminen
2. Mac-koneen käyttö
3. Muokkaamaan videoita iMovie:lla
4. Muokkaamaan kuvia
5. Tutustunut uusiin ihmisiin
6. Tästä alasta tärkeitä asioita
7. Miten sivuja suunnitellaan
8. Mitkä ovat 404- ja 200-sivut jne.
9. Uusia sanoja 
10. Että työtä tehdään paljon koneella

Lisäksi halusimme tietää mitä se nuoriso siellä netissä puuhaa, joten alla TOP5-sivustot  9-luokkalaisten keskuudessa (otanta yksi henkilö :)

1. Facebook.com
2. Youtube.com
3. Vimeo.com
4. motot.net
5. findance.com

Yhteenvetona järjestävän seuran puolelta voisi todeta, että työelämään tutustuttaminen vaatii jonkin verran työtä myös täältä senioripuolelta, mutta pakottaa myös mukavasti pohtimaan mitä kaikkea pitääkään osata hommien edistämiseksi.

Siispä tuleva digimedianuoriso, kolme juttua:

1. leikkikää niillä Photoshopeilla, töissä ei aina ehdi :)
2. opetelkaa oikeinkirjoitus
3. muistakaa myös suullisen viestinnän taidot

Meidän TET-nuorellamme nämä kohdat olivat ikäisekseen oikein pätevällä tasolla. Arvostuspisteitä ropisi myös siitä, että jäbällä oli mopo ja nyttemin ilmeisesti jo kevari. Mopoautomiehen kanssa kuilu sukupolvien välillä olisi ollut huomattavasti suurempi.

The 2011 Open Source CMS Market Share raportin mukaan Drupal on tällä hetkellä kolmanneksi käytetyin avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä maailmassa (1. on WordPress ja 2. Joomla!). Kaulaa seuraaviin on melkoisesti, ja taakse jäävät sekä TYPO3 (3x) että Liferay (8x). Todennäköisesti Drupal tulee syömään Joomla!:n kakkua tänä vuonna yhdessä Concrete5:n kanssa.

Verkosta löytyy paljon hyviä kirjoituksia siitä, miksi Drupal kannattaa valita teknisistä syistä verkkopalveluprojektin alustaksi. En mene sen syvemmälle teknisiin yksityiskohtiin, vaan keskityn tässä kirjoituksessa lähinnä asiakkaan ja ostopäätöksen kannalta olennaisimpiiin seikkoihin. Nämä valintakriteerit ovat enimmäkseen asiakkaiden suusta kuultuja. 

Monikäyttöisyys

Oli verkkopalvelusi käyttötarkoitus mikä vain, sen tekeminen onnistuu Drupalilla kustannustehokkaasti ja nopeasti. On itse asiassa vähän hämäävää sanoa, että Drupal olisi vain julkaisujärjestelmä – siitä tulee mieleen sellainen valmis paketti, jossa jokaista yksityiskohtaa on mietitty pitkään ja hartaudella (WordPress, *cough*). Drupal ei ole sellainen. Drupal on enemmänkin kasa valmiiksi määriteltyjä rakennuspalikoita, joita yhdistelemällä saadaan aikaiseksi juuri ne ominaisuudet ja toiminnallisuudet, joita asiakas verkkopalveluprojektissaan tarvitsee. 

Tämä syvältä lähtevä ero on syynä myös siihen, että Drupaliin ei ole samalla tavalla olemassa laajaa valikoimaa valmiiksi tehtyjä ulkoasuja, kuten esimerkiksi WordPressin tapauksessa on. Ei ole yksinkertaisesti mahdollista tehdä valmiita ja hyviä ulkoasuja, jotka soveltuisivat sellaisenaan useampiin Drupal -projekteihin. 

Kypsyys ja tietoturvallisuus

Drupal on menossa kehitysversiossa 7. Isot numerot kehitysversioissa kertovat pääsääntöisesti ohjelmiston kypsyydestä, eli siitä miten pitkään tuote on ollut markkinoilla. Asiakkaan kannalta kypsyydellä on aika paljonkin merkitystä. Drupal on tosielämän yritystoiminnassa toimivaksi todettu, hyvin skaalautuva ja tietoturvallinen ratkaisu, johon uskaltaa sitoutua. Drupalilla on takanaan myös laaja yhteisö, melkoinen määrä toimivia ja testattuja moduuleja (kirjoitushetkellä 9 912) ja tuotantoapua on löydettävissä niin kotimaasta kuin maailmaltakin. Myös tietoturva on otettu Drupalissa hyvin vakavasti (katso myös hieno infografiikka).

Räätälöitävyys ja helppokäyttöisyys

Drupal ei ole suoraan paketista revittynä kovinkaan seksikäs kapistus, ja hallintaliittymästä ei sellaisenaan ole iloa kenellekään vähemmän tekniselle ihmiselle. Drupal kuitenkin räätälöidään asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin, jolloin hallinnointiliittymän toiminnallisuudetkin muodostuvat asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Kun tämä pohjatyö on tehty, Drupal on mukavakäyttöinen ja näppärä yrityksen yksilöllisiin tarpeisiin räätälöity työkalu. Monelle asiakkaalle tulee koulutuksessa yllätyksenä, miten helppoa sisällön hallinnointi ja luominen Drupalissa on. Esimerkiksi monipuolisten lomakkeiden luominen ja hallinnointi onnistuu ilman ulkopuolista apua, mikä nopeuttaa asioiden valmistumista kummasti.

Voit kokeilla Drupalin ominaisuuksia vaikka omalla demosivullamme (t: demo ja salasana: demo).

Integraatiot

Harvassa ovat ne PK-yritysten verkkopalvelut, joissa ei tarvittaisi jonkinlaisia integraatioita. Integraatioilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla saadaan kaksi tai useampaa järjestelmää juttelemaan sujuvasti keskenään. Esimerkkejä tällaisista integraatioista ovat vaikka verkkosivulla olevan lomaketiedon lähettäminen uutiskirjerekisteriin, tai tietojen hakeminen julkiseen verkkopalveluun jostain sisäisestä järjestelmästä. 

Integraatiot ovat eräs verkkopalveluprojektien isoimmista haasteista. Yleensä integraatiot ovat työläitä, vievät aikaa ja lopputuloksesta ei voi olla täysin varmoja. Drupalilla työskenneltäessä integraatiot onnistuvat kuitenkin suhteellisen kivuttomasti (esimerkiksi Olympia Kaukomatkatoimistolle tehty Comgate-integraatio).

Kehitysnopeus

Drupalilla voidaan rakentaa haastaviakin verkkopalvelukokonaisuuksia hyvin nopeasti siihen tilaan, että sisällönsyöttö voidaan aloittaa ongelmitta. Projektit etenevät myös hyvin kiivasta tahtia, koska toiminnallisuuksia ei yleensä tarvitse koodata käsin tyhjältä pöydältä. Esimerkiksi Aucorin keskimääräinen verkkopalveluprojekti vie aikaa 150 henkilötyötuntia. Tuo työmäärä toki sisältää kaiken Drupal-projektiin littyvän työn: visuaalisen suunnittelun, konseptoinnin, projektijohdon, teemauksen ja teknisen toteutuksen. 

Näistä päästäänkin asiakkaan kannalta hyvin tärkeään argumenttiin.

Kustannussäästöt

Drupalia on hankala hakata, kun verrataan verkkopalveluprojektille muodostuvia kokonaishyötyjä (hinta, ominaisuudet, räätälöitävyys, tietoturva, käyttöönoton nopeus, laajennettavuus) investointiin. Ja koska Drupal on avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä, ei sen käytöstä tarvitse erikseen maksaa lisenssimaksuja.

Varoituksen sana

Vaikka Drupal onkin todella joustava, tietoturvallinen ja räätälöitävä julkaisujärjestelmä PK-yritysten ja muiden verkkopalvelunsa vakavasti ottavien organisaatioiden tarpeisiin, ei Drupal itsessään ole mikään hopealuoti. Drupal-projektit vaativat aivan samanlaista suunnittelua ja riskienhallintaa kuin muutkin verkkopalveluprojektit, ja tekijöistä riippuu, miten laadukkaan lopputuloksen saat. 

Mikäli olet kiinnostunut keskustelemaan Drupalista enemmänkin, kommentoi tai ota yhteyttä!

* (No okei, on Drupalin ja WordPressin lisäksi muitakin hyviä julkaisujärjestelmiä olemassa, esimerkiksi SilverStripe, Concrete5 ja niin edelleen).

Virallisempaa asiaa

• Turku Agile Day 2012 – "the coziest agile software development conference"
• Aucor Oy julkaisi Rouskikselle uudet sivut
• Anssi kävi keskustelemassa palvelumuotoilusta Service Jamissa

Webdev & graafinen suunnittelu:

• Miten mobiililaitteet oikeasti näyttävät verkkosivuja? Janne Ala-Äijälä selvitti ja avasi asiaa: Mobiiliselaimet ruotuun viewport-tagilla
• jQuery Joyride (ZURB)
• Tilannetajua, ei perustelemattomia rajoituksia ja siitä esitys Rethinking the Mobile Web by Yiibu
• Nailor vaihtoi OS X:stä takaisin Linuxiin
• Bolder oli pistänyt hanskat naulaan
• Spotify: Django
• Anchor CMS
• Smashing magazine: Stop Writing Project Proposals
• Drupal Gardensin signup ei ihan toimi
• Capture the Flag,  a security wargame
• HTML5 clear
• The Very Best Font And Typography Humor
• Mistä erottaa HTML:n ja HTML5:n?
• Totuus eleganteista suunnitteluratkaisuista

Infografiikkaa

• South Africa's Football World Champions Of 2012
• Yrityksen arvojen visualisointi
• 22 Ways to Create Compelling Content When You Don’t Have a Clue
• Tosielämän infografiikkaa

Asiallisemman vierestä (omalla vastuulla):

• Turkulaisuudesta ei saa lisäpisteitä
• Oatmeal: Kun yritin ostaa Game of Thronesin
• Fingerpori: Susi
• Rumpali facebookissa
• Spotify: Ella ja Aleksi: Pasila feat. Junakuuluttaja (tämä musiikki soi päässä aika usein)
• Pinterest: Todelliset piraatit
• Robin: Frontside Ollie (tätä on siis käytetty keppinä toimistolla. Herää vaan kysymys, että mitä *** musiikille oikein tapahtui?)
• Facebookkin tarvittaisiin ehkä "dislike" -nappi.
• The Key of Awesome!: Somebody That I Used To Know
• Joillekin tuli yllätyksenä, että on olemassa erillinen kakkuhaarukka.
• Troll error
• Todellinen Justin Bieber
• Palaverit

Sekalaisia:

• Jos kotiin tai yritykseen tarvitsee levytilaa, vaihtoehtoina on vaikka Drobo tai Netgear Stora. Asiaan liittyen, RAIDin toimintaa avattuna.
• Pinterest: Strateginen suunnitelma
• Pinterest: Do Epic...
• Kuinka monta elokuvaa tunnistat? ABCinema
• Hands on with Apple's new OS X: Mountain Lion
• Lego Minecraft
• stereo skifcha ("kisuvideo")

Käytännössä tämä toteutuu mobiiliselaimissa juurikin edellä kuvatun tapaan, eli sivu piirretään kokonaisuudessaan valmiiksi taustalle ja laitteen näyttö on kuin pieni ikkuna, jonka läpi sivua tarkastellaan.

Kuinka monta pikseliä on 100%?

Mobiiliselaimissa selaimen leveys on hieman abstrakti käsite. Se myös vaihtelee selaimesta riippuen: Safarissa 980 pikseliä, Operassa 850, Androidin selaimessa 800 ja IE:ssä 974. Nämä arvot siis ko. selainten mobiiliversioissa. Sivun leveyden määrittäminen tyyleillä esimerkiksi 320 pikseliin ei varsinaisesti auta, sillä se ainoastaan kaventaa sisällön jättäen esimerkiksi mobiili-Safarissa selaimen oikeaan laitaan 660 pikseliä tyhjää.

Vasemmalla esimerkkisivu ilman määritettyä leveyttä ja oikealla tyylimääreellä html { width: 320px; }. Kaikki kuvankaappaukset iPhone 3GS, iOS 5.0.1.

Kun mobiilisivustot ja etenkin selaimen kokoon mukautuvat, ns. responsiiviset sivut yleistyvät kovaa vauhtia, tarvitaan avuksi <meta name=”viewport”>-tagi.

Säädöt kohdalleen

Viewport-tagilla voidaan määrittää esimerkiksi se, miten leveänä selaimen tulisi sivua tulkita. Mobiiliselainten ominaisuuksia listaavan mobilehtml5.org-sivuston mukaan viewport-tagia tukevat jo lähes kaikki modernit mobiiliselaimet, poikkeuksista mainittakoon melko yleinen Opera Mini, joka eroaa muista selaimista myös toimintaperiaatteeltaan. Maanmainiossa HTML5 Boilerplate:ssa tagille löytyy oletusarvo: <meta name="viewport" content="width=device-width"/>

Tagin width-parametrille voi antaa numeroarvon pikseleinä, mutta annettu arvo device-width on näppärä poikkeus, joka palauttaa aina kyseisen laitteen luontaisen leveyden. Esimerkiksi vaakasuuntaiselle iPadille 1024 pikseliä ja pystysuuntaiselle iPhonelle 320 pikseliä (hieman erikoisesti, mutta käytännöllisesti myös iPhone 4:n retina-näytölle). Näin esimerkiksi media queryillä voidaan kohdentaa resoluutiokohtaiset tyylimääreet oikein.

Aiempi sivu käyttäen viewport-tagia ja leveytenä arvoa device-width

Suuri osa sivustoista toteutetaan kuitenkin kiinteälle leveydelle, useimmiten 960–1000 pikselin levyisenä. Tällöin device-width -arvon käyttäminen saattaa saada aikaan enemmän vahinkoa kuin tagin puuttuminen.

Esimerkissä (kuva alla) sivun sisältöä ympäröi div-elementti, jolla on musta tausta, mutta ei määritettyä leveyttä. Otsikko- ja listaelementeillä (punainen teksti) on kiinteä 600 pikselin leveys. Vasemmalla on käytetty arvoa device-width, keskellä viewport-tagi on jätetty kokonaan pois ja oikealla arvona on 600.

Järkevin tapa tässä tilanteessa onkin asettaa arvoksi sivun kiinteä leveys. Oman maun mukaan sekaan voi lisätä vielä hieman marginaaleja, jos haluaa esimerkiksi taustakuvan näkyviin tai ei tahdo tekstin liimaavan aivan selaimen reunoihin. Henkilökohtainen suosikkini arvoksi kiinteälevyisille sivuille onkin 1024, jolloin esimerkiksi iPadilla vaakasuunnassa selaillessa sivua ei skaalata lainkaan.

Skaalauksesta

Tagin avulla pystyy myös kontrolloimaan sivun skaalausta. Parametrilla initial-scale voi määrittää lähtökohtaisen tason skaalaukselle. Oletuksena tämä määrittyy automaattisesti, mutta joskus voidaan haluta määrittää kerroin arvoon 1. Parametreilla minimum-scale ja maximum-scale voi asettaa rajat skaalaamiselle. Lisäksi skaalaamisen voi estää kokonaan asettamalla parametrin user-scalable arvoon no.

Skaalauksen estäminen (mukautuva layout) tai ylärajan määrittäminen arvoon 1 (kiinteä leveys) vähentävät turhaa zoomailua, mutta edellyttävät että teksti on luettavissa annetuissa rajoissa.

Pikaiset muistisäännöt

Skaalautuva sivu, esim. media queryillä: <meta name="viewport" content="width=device-width"/>

Kiinteä leveys (n. 960px): <meta name="viewport" content="width=1024, maximum-scale=1"/>

Lähteet ja lisälukemista kiinnostuneille:

• https://developer.mozilla.org/en/Mobile/Viewport_meta_tag
• http://www.quirksmode.org/mobile/viewports2.html

Katso kuvat, löydä hauska ja tykkää jos tykkäät!

Linkididii, täällä taas! Edellisestä linkkiraportista on kulunut kuukausi, joten materiaalia on kertynyt ihan reippaasti. Lähdemme purkamaan vyyhtiä tilastonäkökulmasta.

Sisällöntuottajat TOP 6, 12.12.2011 - 12.1.2012

1. J-PP: 322 riviä
2. JA-Ä: 147
3. JJ: 147
4. AK: 139
5. SR: 62
6. MF: 41

Hyperlinkkejä sisäkanavan sisällöstä poimittuna löytyi 187 kpl eli 21% kaikista viesteistä. Loppu on... täyttä asiaa! Alla poiminnat eri kategorioista.

Liikkuvan kuvan ilot

• Ensiapuopas
• Dubstep meets My Little Pony
• Pomokoulutus, alle kahteen minuuttiin
• The Dictator
• Levitaatioautorata

iOsasto

• Käskeville äänille: Dragon Dictate
• C00dareille: Codeanywhere
• Kuvaajille, kulkureille, päiväkirjailijoille: Path (2.0, kuvanäyte lumiselta rakkauden kujalta ohessa)
• Kuvankäpistelijöille 30 päivän trial: Adobe Revel (Carousel) tai ilmaisvaihtoehtona henk.koht. mielipiteenä parempi vaihtoehto Luminance.
• iHuilu

Blogei & projektei

• comicsansproject
• iltis.tumblr.com
• Louis CK: One million dollars

Ammattijuttuja

• We who are web designers
• Presentointia selaimessa
• Presentointia presentoituna
• livereload.com
• Optimizing JavaScript and CSS-files in Drupal
• Codekit
• 3drollovers.css

Hubat

• Vapaa lisenssi
• 40 best protest signs of 2011
• Physics of Angry Birds
• Angry presidents är här
• Paitapaavo

Näin. Hyvää viikonloppua kaikille lukijoille!

Siinä ei ole mitään väärää. Ihminen saa olla el cheapo, jos haluaa. Syitä säästelyyn on monenlaisia: alkava yritys, rahat vähissä, tee-se-itse -asenne, kireät ajat tai muuten vain säästeliäs luonne. Meidän bisneksemme ei vain ole rakennettu niin, että voisimme tarttua tällaisiin puoli-ilmaisiin kauppatilaisuuksiin. Se ei ole yksinkertaisesti kustannusten vuoksi mahdollista. Ammattilaisille täytyy maksaa ammattilaisen palkka, jolloin alle kannattavuusrajan työn tekeminen tuo pitkän miinuksen tulokseen. Urani alkuaikoina tein useitakin tällaisia virheliikkeitä, ja päädyin aina katumaan sitä. Ammattimaisella palvelulla on hintansa, ja joskus on parempi olla ilman kuin tehdä huonoa. 

Mitäs sitten, jos kuitenkin haluamme palvella näitäkin asiakkaita siten, että kaikille jää hyvä mieli? Emme voi itse tehdä töitä alle järkevän markkinahinnan, ja asiakkaalla itsellään ei ole varaa tai halua maksaa laadukkaasta asiantuntijatyöstä. Tällaisissa tapauksissa olemme ohjanneet edullisimman alennustavaran perässä olevat asiakkaat sellaisille yhteistyökumppaneille, joilla on huomattavasti edullisempi kustannusrakenne tai hinku saada referenssilistaan lisää asiakkaita.

Sitten on vielä sellaisiakin, joille tämäkin on liian kallis vaihtoehto. Mitä sanoa sellaiselle asiakkaalle, jonka mielestä 200 euroakin verkkopalvelusta on liikaa? Ennen tätä päivää, ei juuri mitään. 

Päätimme kuitenkin testata ennakkoluulottomasti, voiko riittävän hyvän verkkopalvelun saada alle satasella?

Lue lopputulos.

Niin että mitkä? Ominaisuutta käytännössä esittelemään kutsuttiin Aucorin meemityöryhmä ja lopputulos oli varsin värikäs. Siispä pelko pois ja video pyörimään! Sen jälkeen voikin pureskella videon alta löytyvän teknisen selityksen auki.

Sateenkaarikissan resepti

Perinteinen HTTP-siirtoprotokolla on luonteeltaan tilaton, eli selain tekee pyynnön ja palvelin vastaa vallitsevien muuttujien perusteella. Liikenne on siis tavallaan yksisuuntaista, sillä palvelin ei pysty työntämään selaimeen tietoa ilman selaimen pyyntöä. Käytännössä sivustojen dynaamisuus luodaankin tekemällä ajastettuja pyyntöjä käyttäjältä "piilossa".

Esimerkiksi Facebookin uutissyöte ja chat päivittävät tietojaan vain selaimen tekemien pyyntöjen perusteella, uudet päivitykset ja viestit eivät siis ilmesty ruudulle välittömästi vastapuolen ne julkaistua.

Websoketit mahdollistavat pysyvän yhteyden luomisen palvelimen ja selaimen välille. Näin palvelin pystyy viestimään selaimelle ja toisaalta selaimen viestit palvelimellekin nopeutuvat, kun matkalta saadaan pudotettua muutama välikäsi. Yleisin esimerkki websoketeista tuntuu olevan chat-toiminto, jolla useampi käyttäjä kykenee viestimään toisilleen. Niinpä päätimme kokeilla jotain erilaista.

Suuri koejärjestely

Inspiraation lähteenä toimi eräs kissa, jonka ruumis muistuttaa paahtoleipää ja jälki myös internetin kulttuuriperinnössä tullee olemaan värikäs. Myöskin toimistolla vallitseva näyttöruutujen infrastruktuuri vaikutti lopputulokseen.

Teknisesti hommat hoidettiin ylistystä keränneellä node.js -alustalla sekä socket.io -kirjastolla, joka helpottaa websokettien ohjelmointia ja samalla laajentaa selainyhteensopivuutta. Tällä erinomaisella kombolla sekä palvelin että "käyttöliittymä" voitiin ohjelmoida samalla kielellä.

Käytännössä palvelimeen yhteyden ottavat sivut kerätään jonoon ja sivuille annetaan paluupostina järjestysnumero. Tasaisin väliajoin, videolla puolen sekunnin välein, lähettää palvelin sivuille tiedon "missä mennään" ja jokainen sivu päivittää oman näkymänsä sopimaan kokonaiskuvaan. Koska palvelimen on mahdoton tietää, missä järjestyksessä selaimet fyysisesti ovat, pitää sivut päivittää oikeassa järjestyksessä. Viimeisessä selaimessa on lisäksi kontrollit joilla syklin pituutta voi säädellä.

P.S. Ei ne ihan kaikki esimerkit chattejä ole, seuraavassa pari muutakin:

• Akvaario feat. WebGL
• Norjalaisia pallopäitä
• Yhdistettynä kallisteluun

Lopuksi kiitämme tietysti itse päänyaania. Juokse paahtoleipäkissa, juokse.

1. Askartele isälle oma joulukalenteri!
2. Pallon ympäri kopterilla + Making of
3. Lauantaina voi virittää Chromensa
4. ja sunnuntaina on aikaa opiskella Dropboxin käytön temppuja
5. Välipäivämaanantain motivaattori
6. Bingo!
7. Kuningatar on valittu.
8. Mihinkäs formaattiin haluaisit CSV:si konvertoitavan?
9. Joulun kovin seuramies kertoo pikkujouluväelle perjantaivitsin (saman miehen ensiesiintyminen)
10. Drink Beer and Carry On!
11. Myös Ameriikassa osataan oluen paneminen tyylillä
12. Prameita fotoja
13. Spämmiä tulee nykyään joka laatikkoon
14. Kylmä koura
15. Lentävät lemurit
16. Once upon a time...
17. Korvaamaton suoja
18. Nykypäivän c-kasetti
19. Kahdenkeskisiin hetkiin
20. Joulukoristeet nörtille
21. Kantaaottava pukine
22. Hyväntekeväisyyskalenteri
23. Isänmaan asialla
24. Taskutulostin

Listalla näyttäisi roikkuvan vajaat 150 hyperlinkkiä ja aamun prosessointiteho riittää juuri ja juuri viiteenkymmeneen, joten pitää hakea uutta lähestymiskulmaa. Ratkaisen ongelman ottamalla esiin statistiikkalasit. Ennen useamman rivin linkkianalyysia on hyvä pyöräyttää taustalle kilkuttamaan Brandt Brauer Frickin videoteos Bop (alla).

Suuri linkkitutkimus!

• Noin 150 linkkiä on tarkalleen 137.
• Sisäisiä viittauksia 21 kpl (15% koko kasasta) eli listan kautta tehdään töitäkin!
• Google: 8 osumaa, Facebook 7.
• YouTube: 11 videoviittausta. Ykköseksi nostan Chuck Testan, koska olin jotenkin päästänyt hemmon meemifiltteristäni läpi.
• Suuri laatumediakamppailu, KATSO LUVUT!
  IS 6, HS 5, IL 4, TS 1, Uusi Suomi 1, Maaseudun tulevaisuus 1, Lehti 1.
  Näitä mukamas asiallisia linkkauksia oli 13% linkkimassasta.
• Erinäiset hauskojen kuvien linkit: 16 (12%).
  Hassulinkeistä poimitaan esille ajankohtainen, hauska, mutta samalla vähän hiljaiseksikin vetävä Jobs-triptyykki.

Marraskuun i- & kodastelulinkki, 2-in-1

Codea

Päätämme lähetyksen tähän, loppukevennykseksi vielä hämmentävä tilastotieto tästä kirjoituksesta: Kirjoitus sisältää 6 hyperlinkkiä, joista vain 4 (3%) on peräisin käsiteltävältä lähdelistalta. Tämä on ainutlaatuinen rimanalitus Rakkauden kujan historiassa ja jään jännityksellä odottamaan kauanko ennätys kestää.

Aucor toivottaa Antille onnea ja menestystä. Kiitos kaikista hyvistä hetkistä! 

T:

Tekniset hämmästelyt

• Kun tekee mieli valita kerralla useampi
• Tarinaa Dropboxin takaa
• Työkalu Gmailin tosikäyttäjille
• Mediaqueryjen avulla skaalautuvat sivustot esittelyssä
• Kamera, jossa tarkennuksella ei ole niin väliä
• Asioita voi lisätä kuviin ilman photoshoppiakin

SEOsio, eli hakukoneoptimointia

• Mistä tunnistaa hyvän linkin?
• Avain sanoihin
• Pellin alla tapahtuu
• Aseta sivustosi viivalle kilpailijoiden kanssa
• SoMeSEO
• Google salaa haut tietoturvasyistä, mutta kaikki eivät ole kovin innoissaan.

Drupalista

Drupalista on muuten hyvä vaihtoehtotitteli Drupal-evankelistalle.

• Alkuun muistutukseksi muutama tunnetumpi Drupalilla tehty sivusto
• Formula-Drupal päivittyi seiskaan
• Kivenkovaa deploymenttia
• Viewsistä tiedot talteen
• Koodia sivuilla värittämään on vaihtoehtoina ainakin Geshifilter ja Syntaxhighlighter, mutta aina voi lähteä ulos moduuliarkistosta ja ottaa käyttöön Google Code Prettifyn.

Mobiili

• Miten käy putoavan älypuhelimen
• Pitääkö Android-puhelin uusia vuoden välein?
• Siri, tuo täydellinen sihteeri on viihdyttänyt kansaa jo muutaman viikon ajan. Aina ei kuitenkaan suju kuin Raaseporissa sijaitsevalla Strömsön alueella. Mutta entäs jos tarjolla olisi teräväkielisempi vaihtoehto. Ainiin, Android-sieluille on sitten Iris.

”Huumoria”

• Vuoden parhaita luonto-otoksia, toimiston ihannekuvana viimeisenä lymyilevä orava
• Nenäpäivä lähestyy
• Reilukerho™ kokoontuu
• Minne jenkkien rahat uppoavat?
• Ah, niin informatiivista
• Tästä kannustushuudosta on voitu kotona illemmalla keskustella
• Ilme vielä työn alla
• Muistoa kunnioittaen
• Tyylikäs laskeutuminen ilman nokkapyörää, mutta mitenköhän homma onnistuu ilman toista siipeä?

Loppuhuipennuksena työkalu, jolla mekin tarkistamme vitsiemme iän.

Olin puhumassa epäonnistumisistani Turun Boost farmilla ja Novialla 13.10, ja mukavaahan se oli. Olin varautunut epäonnistumaan (heh), mutta päällisin puolin esitykset menivät hyvin. Katleenan antama esiintymiskoulutus on tuonut hieman itsevarmuutta, mutta tuollaiset tilaisuudet edelleenkin tietenkin jännittävät. On aivan eri asia myydä asiantuntemustaan ihmisille, kuin kertoa yleisölle vaikuttavia tarinoita ja kokemuksia. Jälkimmäinen on todella hankalaa, jos ei ole synnynnäisiä trubaduurin lahjoja.

Valitsin esitykseeni kolme epäonnistumisen kokemusta elämästäni, ja en ole niistä aikaisemmin ihan kauheasti julkisesti puhunut. Tässä tiivistettynä kolme tapahtumaa, joita käsittelin:

1. Olen paska potkulautailija (80-luvulla puhuttiin vielä potkulautailusta). Kassit osuivat kaiteeseen ja itku pääsi.
2. Kullankaivuu kiinnosti teininä about yhtä paljon kuin pussillinen napanöyhtää. Koko elämä tuntui epäonnistumiselta.
3. Pistin nimen väärään paperiin, ja päädyin maksamaan siitä reilut 15 vuotta taloudellisesti. Epic fail.

Jos kiinnostaa, ohessa epäonnistumisen päivän esitykseni SlideSharessa. Valitettavasti esitys sisältää vähän tekstiä ja paljon kuvia, joten ihan kauheasti siitä ei sellaisenaan välttämättä ymmärrä.

Millaisia epäonnistumiskokemuksia sinulla on ollut?

P.S. Kuvan otti Aucorin Anssi – kiitos!

Tiivistettynä lastauslaskuri laskee, milloin mikäkin sikalan sika kannattaa teurastaa mahdollisimman hyvän vuotuisen tuoton saavuttamiseksi. Ei kannata säikähtää, vaikkei ymmärrä sikojen kasvatuksesta ja teurastamisesta mitään, en minäkään alussa ymmärtänyt.

(Toim. huom.: Ei kannata säikähtää myöskään mystistä matematiikan maailmaa. Kirjoitus on hyvinkin mielenkiintoinen, jatkakaa lukemista.)

Osittaisderivaattojen kautta katetuottoihin

Laskurin pohjana toimi Jarkko Niemen väitöskirjatyön ohessa syntynyt Excel-muotoinen laskuri. Lähtökohdat olivat selvät, merkittyihin kenttiin syötetään arvoja ja toiselle välilehdelle saadaan tuloksia. Välistä löytyivätkin ne haasteet. Lopputulos määräytyy yhden kultaisen arvon perusteella, mutta sen laskemiseen käytetään kaikkia syötettäviä tietoja, noin 25:tä eri muuttujaa.

Tiedon syöttämistä helpotettiin erottamalla osa tiedoista erillisiksi "edistyneen käyttäjän" valinnoiksi ja antamalla kaikkiin kenttiin viitearvo, jota voi käyttää, mikäli oman tilan arvoa ei ole tiedossa.

Excelissä laskentaa voi lähestyä hieman eri tavalla kuin perinteisessä ohjelmoinnissa, kuitenkaan tekemättä asioita mitenkään väärin. Lastauslaskurin Excel-versiossa käytetäänkin mm. makroja ja erillisiä apukirjastoja. Koska suora apinointi ei ollut mahdollista, lähestyinkin asiaa matemaattiselta suunnalta, "mitä tässä lasketaan" -tyyppisesti. Laskinta, MAOL:n taulukkokirjaa ja WolframAlphaa hyödyntäen aikaansain kymmenkunta paperiarkillista kaavoja. Voin myös tunnustaa että nyt yliopistomatematiikasta on ollut elämässäni hyötyä.

Koska matkan varrella laskettavia arvoja tarvittaisiin vielä myöhemmin, ne säilötään. Näitä säilöttäviä arvoja lasketaankin sitten jokunen sata, niiden pohjalta kasa uusia lukuja ja lopulta arvioidaan, milloin sikoja kannattaisi lähettää teurastettavaksi. Optimaaliset arvot kaivetaan lokeroista ja tarjotaan käyttäjälle.

Tietoa ei kannata pihdata, mutta joku roti

Asiakkaan toiveena oli tulosten havainnollinen esittäminen, sillä suurestakaan määrästä tietoa ei ole hyötyä, jos sitä on hankala ymmärtää. Niinpä taulukoiden rinnalle otettiin muutama kuvaaja. Käppyröiden piirtelyyn löytyy verkosta työkaluja joka lähtöön, meidän valintamme osui Googlen Charts -palveluun.

Kuvaajan luominen olemassa olevasta datasta oli hämmentävän helppoa ja tyylittelykin sivuston teemaan sujui ilman kommervenkkejä. Chartsin rajapinta kun on Googlen muiden työkalujen tapaan erinomaisesti dokumentoitu.

Ei oppi ojaan

En luultavasti tarvitse myöhemmin oppimaani yksityiskohtaista tietoa sikojen kasvamisesta ja teurastuksesta, mutta voinpa ylpeänä sanoa, että tiedän mitä olen tehnyt. Ajallisesti kaksi kolmasosaa työstä kului asioiden ymmärtämiseen ja paperille pistämiseen, kolmannes tekniseen toteuttamiseen. Sama trendi ilmentyy muuallakin: varsinainen toteutus on nopeaa, jos ajatus on kohdallaan ja suunta selkeä.

Sivuston laskurit ovat oiva esimerkki siitä, miten verkkopalvelun käyttäjille voidaan tarjota uutta lisäarvoa, vieläpä helppokäyttöisessä muodossa. Kehittäjän kannalta Drupalin laajentaminen on vaivatonta ja ongelmanratkaisu suorastaan addiktoivaa.

Taiteellista kuraa

• CSS-animointeja
• Koristele iLaitteesi
• Pineapple Online Store – kovasti Apple Online Storea muistuttava sivusto, made with Drupal
• Osta se, mielesi tekee kuitenkin
• Facebookin timeline vähän tyylikkäämpänä

Teknisii judui

• Kolmen kopla – taistelu paremmuudesta
• Dennis Ritchie: C-kielen kehittäjä ja yksi Unixin ”keksijöistä”
• DocRaptor: Muunna HTML Oikeaksi Tiedostoksi (TM)
• REST: Teetkö sitä väärin?

Oikeaa Elämää varten

• Mihis mä ne piuhat kaivoin?
• Korjaa mitä tahansa
• Batmanilla on some-ongelmia...
• 12 surullista asiaa musiikista

Hassuja juttuja

• Kysy Siriltä, kyllä se tietää
• Jobs Räntämäessä
• Oikea tapa antaa tippiä!
• Oletko älykäs?
• Astetta tyylikkäämpi seinämaalaus

Muutama innovatiivinen yritys tai organisaatio saattaa julkaista painetun lehden pdf-version verkkosivuillaan ja kaikkein innovatiivisimmat jopa näköislehtimäisesti (tai vaihtoehtoisesti interaktiivisessa muodossa, kuten "myyntinimi" tälle palikalle kuuluu.)

Sähköinen vuosikertomus on tänä päivänä paljon muutakin. Ne näkyvät hakukoneissa, latautuvat nopeasti, sallivat upotetun videosisällön ja laskentataulukot voidaan esitellä animoiden.

Vuonna 2010 näimme mm. Sammon erinomaisen vuosikertomuksen. Pelkkä html-versio vuosikertomuksesta ei tee tuotoksesta kiinnostavaa, vaikka muut hyödyt saavutetaankin.

Haasta vanhat toimintamallit ja lähde toteuttamaan nykyaikaista näyttävää sähköistä julkaisua kanssamme. Referensseistämme löydät mm. toteuttamamme Veritaksen vuosikertomukset (myös kuvassa yllä).

Pyydä meidät käymään ja ideoimaan kanssanne tämän vuoden kolein vuosikertomus!

Ammattiosaston lukemista.

• A comparison of leading WordPress theme frameworks.
• Java tekee Comebackin räpäten.
• Hmh, olikos ne tietoturvapäivitykset kunnossa?
• Alfresco Google Doc Integration.
• Koolla on väliä, 16 pikseliä.
• 90 prosenttia suomalaisista: ei haittaa, että verkkokauppa vahtii ostoja.
• Jorma Ollila: Nokian epäonnistuminen on mahdollistanut uuden nousun.
• Epäonnistumisen päivä.
• KERNTYPE a kerning game.
• Simple invoicing.
• Vihaiset linnut työllistää.
• Myyttekö rakkautta tuntihinnalla vai onko pakko mennä naimisiin?
• Introducing iOS Boilerplate.
• Mobile App Insights.
• Drupal 8 Multilingual Initiative Update.
• Drupal 7 -lokimerkinnät rsyslogiin.
• Pro Drupal 7 for Windows Developers.

Kevyemmin kuulumisia kujalta.

• Hi-Five!
• Joskus vain lipsuu ja lopsuu.
• Halloweenia odotellessa voi rakennella legoilla.
• Disko on täällä taas!
• Men Photographed in Stereotypical Pin-Up Poses
• The Golden Mistake
• Floppy music DUO - Imperial march
• Web developer
• 22 faktaa.